Otsikko kertoo kaiken. Ja niitä on paljon.
keskiviikko, 25. toukokuu 2016
Otsikko kertoo kaiken. Ja niitä on paljon.
tiistai, 17. toukokuu 2016
En ole kauheammin kertonut varsinaisesta työssäoppimiskokemuksestani täällä Kiinassa. Pahoittelut siitä.
Se työ mitä olen täällä tehnyt, on varsin tiukasti sidottuna valokuvaukseen. Olen viime kuukausien aikana kuvannut lähemmäs sata kalansyöttiä, vaatetuksia kuten saappaita ja lapasia, kuin myös muita kalastustarvikkeita. Olen siis oppinut käyttämään kameraa paljon monipuolisemmin kuin koulussa aikaisemmin. Jokainen Kuva myös muokataan Photoshopissa kuntoon, niin että tuotteissa ei näy virheitä ja että valotus ja värikylläisyys ovat kohdallaan. Tätä työtä helpottamaan olen tutustunut muun muassa Photosopin automatisoituihin ominaisuuksiin. Olen myös päässyt suunnittelemaan yhtä design -työtä, mikä oli esitemainos asiakkaalle. Se oli pitkä ja monivaiheinen projekti, mitä muutettiin aina kun tuli lisää tuotteita kuvattavaksi. Lisäksi työnkuvaan kuului luoda ja järjestellä tuotetarroja. Niitä tehtiin lisäämällä oikea viivakoodi tarrapohjaan ja lisäämällä myös tuotteen nimi, tuotenumero, tuotteen mitat ja paino. Näitä tarroja tuli tehtyä myös lähelle sata kappaletta.
Työtunteja on kertynyt runsaasti viime viikkojen aikana, joten olen nyt viettämässä epävirallista “Hiihtolomaani” Shanghaissa. Kyllä, Kiinassa ei tunneta Hiihtolomaa, joten olin täällä tekemässä täyttä yhdeksän tunnin työpäivää koko Helmikuun. Yrityksestä vastaava ja todella avokätinen Kyösti on majoittanut mut aivan ihanaan hotelliin Shanghain keskustassa muutamiksi päiviksi, joten vietän seuraavat päivät tutkien tätä JÄRKYTTÄVÄN suurta suurkaupunkia Keltaisen meren rannalla.
maanantai, 2. toukokuu 2016
Täällä ollessani huomasin että osa Kiinan muuria on suhteellisen lähellä. Selvitin, että paikan päälle pääsee varsin edullisesti bussilla numero 877, joka lähtee Jishuitan -nimisen metroaseman läheltä. Kaikki voi varmaan kuvitella sen muurin olevan melkoinen turistirysä viikonloppuisin, joten olin kaukaa viisas ja menin käymään siellä maanantaina.
Reissu alkoi kun heräsin suht aikaisin (tyyliin klo. 10:00) ylös ja seikkailin kolmella eri metrolla Jishuitan -asemalle. Pientä päänvaivaa aiheutti se, kun en löytänyt kyseistä bussipysäkkiä mistään. Tilanne muuttui entistä oudommaksi kun kaduilla seisovat taksikuskit halusivat väkisin tarjota mulle 30€ menokyytiä muurille, kun tiesin että kaupungin bussikyyti maksaisi vain noin. 1,50 € suuntaansa. Yritin kysyä taksikuskeilta neuvoa bussipysäkille mutta eivät suostuneet auttamaan.
Hetken paikallaan pyörittiäni huomasin kyltin johon oli liimattu sininen tarra, jossa luki 877. Tuumin että eihän se niin vaikeaa ollutkaan. Hetken päästä ystävällinen amerikkalaisturisti huomasi kusetuksen ja kertoi että kyseinen pysäkki oli huijausta. Hän neuvoi mut oikeaan suuntaan ja ennen pitkää löysin oikean pysäkin. Matkan varrella huomasin neljässä muussakin paikassa saman pysäkkitarran huijaamassa viattomia turisteja. Neuvoa antanut turisti sanoi: “Älä luota keneenkään”.
Bussimatka muurille oli varsin pitkä, mutta koska ihmisiä ei ollut kovinkaan paljon, matka taittui mukavasti. Kuulin, että viikonloppuisin ja pyhinä paikka on niin täynnä ihmisiä, että hyvä jos pääsee edes koskettamaan sitä muuria. Tuskailin sitä miten en muistanut ennen lähtöä syödä kovinkaan paljon ja että muurilla kaikki syötävät ovat kamalan kalliita. Ilokseni ostin reilulla eurolla kuusi lihavarrastikkua perille saavuttuani. Pysäkiltä oli vielä vajaan kilometrin kävelymatka itse muurille.
Muurille päästyäni olin innoissani. Vasta siellä huomsin miten pitkälle se vie ja miten se myötäilee vuoristomaisemaa. Heti edessä päin oli monen kilometrin ylämäki, välillä portaiden kanssa ja välillä ilman. Jokaisessa tähystystornissa ihailin komeita maisemia ja kauhistelin vielä edessä olevaa kiipeilyurakkaa. Otin varmaan 3000 valokuvaa sinä päivänä, mutta kun ympärillä kaikki ihmiset tekevät täysin samaa, annoin itselleni luvan leikkiä turistia tämän päivän.
sunnuntai, 17. huhtikuu 2016
Viime viikolla oli ensimmäinen sadepäivä. Olin hiukan hämmentynyt koska ennen sitä päivää täällä ei ollut koskaan satanut. No mutta aurinkoisia päiviä riittää ja niinä päivinä on hyvä kokeilla erilaisia irtojäätelöitä. Ihan mahtavaa kun täällä jäätelötötterön hinta kojusta on seitsemän kertaa vähemmän kuin Suomessa. Kyllä kelpaa ostaa kerralla vaikka viisi! :D
Tosin hampaat eivät kiitä siitä, että kaikki limsat ja muut makeat juomat ovat vain murto-osan Suomen hinnoista.
Ruuasta puheenollen olen myös useammin käynyt sellaisissa lounas paikoissa joissa itse valitaan täytteet isoon kulhoon, vähän niikun irtokarkkiosastolla. Sieltä saa valita tyyliin 10:tä eri salaatti- ja nuudelivaihtoehtoa, useita eri liha juttuja, sieniä, maissia ja muuta vastaavaa. Sitten kulho punnitaan ja kokki kokkaa siitä keiton joillakin Random mausteilla. Syön mielummin näitä paikallisia aasialaisia juttuja kun eivät mun mielestä nää kiinalaiset kovin hyvin handlaa tätä länsimaista pikaruokakulttuuria.
Kieltämättä mulla on kyllä jo aika ikävä ruisleipää juustoa maitoa ja kermaviiliä. Täällä niitä ei joko saa tai ovat niin astronomisen kalliita ettei ole mitään järkeä ostaa. Tekstistä varmaan huomaa että kirjoitushetkellä mulla on ehkä pieni nälkä. Mulla ei myöskään hirveesti ollu mitään uutta ja jännittävää kerrottavaa joten tällaisiin tunnelmiin tällä kertaa 👋🏻
keskiviikko, 30. maaliskuu 2016